Pasha

(Valittujen Palojen Ruokavuosi-kirjasta)

5 dl maitorahkaa (2 purkkia)
3 keltuaista
2 dl sokeria
100 g voita
2 dl kermaa
vaniljatanko (tai vanilliinisokeria)
1 dl silputtuja rusinoita
½ dl mantelirouhetta

1. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kattilassa kuohkeaksi.
    Lisää rahka, pehmeä voi, kerma ja vaniljatanko. (Vanilliinisokeri lisätään vasta valmiiseen
    pashaseokseen)
2. Kuumenna seos lähes kiehumispisteeseen koko ajan hämmentäen. Massa ei saa päästä kiehumaan,
    ettei se juoksetu. Pidä seosta tässä lämpötilassa noin 5 minuuttia.
3. Ota kattila liedeltä. Poista vaniljatanko ja lisää rusinat ja mantelirouhe.
4. Kaada jäähtynyt massa sideharsolla vuorattuun puiseen pashamuottiin tai pyöreään siivilään.
    Pane päälle kevyt paino. Muutaman päivän kuluttua voit kumota pashan tarjoiluvadille.

Hildegardin hermopiparit

Reseptihän on varsin kuuluisa, peräisin Hildegard Bingeniläiseltä ja julkaistu erilaisissa lähteissä. Tuskin kellään mitään copyraittia... Itse otin tän Voi Hyvin -lehdestä vuodelta 1998. Markkinoidaan myös nimellä äly- ja hermopiparit. Hildegardin mukaan 3-4 piparia päivässä tyynnyttää, vahvistaa hermoja, antaa energiaa ja lisää ymmärrystä. Jotain sellasta.

Netistä löytämissäni ohjeissa sokerin määrä on huomattavasti pienempi kun tässä ja muskottia on myös vähemmän ja suola puuttuu. Lisäks käsketään tehdä noin sentin paksuisia, mitä hittoa. Oon havainnu ennenkin, että resepteissä 1 cm ei tarkota yhtä senttimetriä, vaan jotain aika paljon pienempää mittaa. Muissa resepteissä myös käsketään voidella munalla nämä. En voidellu, hienoja tuli.

n. 275 g voita
5 - 5,5 dl ruskeaa sokeria
1 muna
n. 5,5 dl spelttijauhoa
1/4 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta - tää vaikutti musta aika paljolta, riittäisköhän vähempi? Jos joku kokeilee vähemmällä, kertokaa tuloksista.
(ripaus vaniljasokeria)
1,25 tl kanelia
1,25 tl muskottia
0,25 tl neilikkaa
n. 1,5 dl mantelijauhetta
koristeeksi mantelilastuja tai -rouhetta

* Sekoita voi ja sokeri, lisää muna.
* Sekoita kuivat aineet. Sekoita kaikki taikinaksi.
* Muotoile pötköiksi, kääri kelmuun ja anna jähmettyä kylmässä esim. yön yli.
* Leikkaa ohuiksi viipaleiksi, korista ja paista 150-175 asteessa.

Koristeet on hyväksi, ne auttaa hahmottamaan taikinan väriä paistamisen aikana. Ei saa jäädä liian vaaleaksi, mulla jäi joku raa'aksi sisältä. Muttei sit taas polttaakaan kannata. Tarkkana on oltava.

En suosittele kokeilemaan vähemmällä sokerilla. Mä ainaki tykkään sellasista rapeista ja makeista kun näistä tulee. Jauhopainotteisemmat pikkuleivät on sellasia kovempia ja tylsempiä. Ja eihän niistä sitte saa sitä energiaakaan niin hyvin!

Tästä annoksesta tulee aika monta pellillistä. Jos puolittaa annoksen, voi laittaa yhden munan silti. Useimmissa ohjeissa on kaks munaa tähän määrään.

Omenasosejälkiruoka

Omenasosetta
   - jos on äidin tekemää vielä kaapin nurkassa, käytä sitä
   paitsi jos se on sitä ätläkän makeaa (tummanruskeaa)
  - jos ei ole valmiina, tee se näin:
noin 2 omenaa henkeä kohti (riippuu omenoitten koosta ja henkilöiden ruokahalusta). Vielä saa kaupoista kotimaisiakin.
Saavat olla mielellään vähän happamia.
Kuori omenat, jos tarpeen. Lohko ne 6-8 lohkoon ja poista siemenkodat.
Laita kattilan pohjalle tilkka vettä, etteivät omenat pala pohjaan.  Keitä lohkoja pienellä lämmöllä niin kauan, että soseutuvat. Sekoittele välillä. Osa lohkoista saa jäädä ehjiksikin, mutta ei koviksi. Voit myös soseuttaa keitoksen sauvasekoittimella.
Lisää sokeria, jos on tarpeen, maistele sopivan makeaksi.
Voit maustaa myös esimerkiksi kanelilla.
Jäähdytä sose.

Lusikoi sosetta jälkiruokakulhoihin. Päälle voit lisätä vähän mysliä, keksinmuruja, mantelirouhetta tai kookoshiutaleita.
Päällimäiseksi turkkilaista jugurttia.
Jugurtin voi korvata esim. kermavaahdollakin.

Itse olen todennut, että suussani parhaalta maistuu Juustoportin Turkkilainen jugurtti.